Sivut

torstai 24. toukokuuta 2012

...työtävieroksuva tasoittaja?

Yläkerrasta on tasoitettuna ja pohjamaalattuna kaksi makuuhuonetta (seinät), keskikerroksesta suurin osa olkkarin seinistä, ja keittiöstä yksi pitkä seinä. Sekä porrasaukon ykköskerroksen osan levyt on tasoitettu, ei vielä maalattu. Kellarista on tasoitettuna ja pohjamaalattuna kolmen huoneen katot, ja hirvee määrä kotelointeja.

Ja nyt on päästy siihen pisteeseen, että ruvetaan puhumaan "jos sittenkin laitettais kattoon paneelit"-juttuja. Sillä on se katon saumojen tasoittaminen vaan... no, se on vaan... aika kamalan kurjaa hommaa. Enkä tiedä onko katon maalaaminenkaan erityisen miellyttävää. Rouvan niskat ja pitkäjännitteisyys ovat olleet melkoisella koetuksella ylöspäin suuntautuvissa hommissa, katon tasoitus ja maalaus, ja erityisesti hiominen nousevat raksatöiden v*tuttavuuslistalla tiukkaan kärkipäähän. Ykkössijaa pitää edelleen kaikenlainen painavien tavaroiden siirtely, ja niistä erityismaininnan saa raudotusverkkojen kanniskelu.

Mutta kattopaneelit! Tämä älynväläys oikeastaan tuli siinä kohtaa kun ystävien remontoidussa talossa katsahdin kattoon, ja huomasin ettei heidän mdf-paneelinsa näytä yhtään pöljemmältä. Hienompi se joka tapauksessa oli, kuin se tasoittamani katto, jossa vasta ihan tietystä kulmasta näkyi että yhden sauman pääty oli varmaan 20 cm matkalta ihan selkeästi jäänyt huonolle hionnalle, ja muutakin epätasaisuutta oli siellä täällä. Oltiin samalla matkalla menossa Bauhausiin, ja siellähän niitä mdf-paneeleita oli rivitolkulla. Hinta on melkein yhtä tärkeä valintakriteeri kuin ulkonäkö, ellei jopa tärkeämpi (näille ei löydy budjetissa kohtaa, ja maksavat tietenkin 'vähän' enemmän kuin tasoite ja maalit), mutta onneksi löytyi pari ihan kivaa vaihtoehtoa, joista nyt pitäisi valita toinen. Joko

Maler hopeasaarni, leveys 160

tai

Maler saarni, leveys 195


Saarni on hieman kellertävämpi keinovalossa, päivänvalossa taas molemmat näyttävät aika samanvärisiltä, joskin hopeasaarnin kuviointi nousee hieman voimakkaampana esille. Kaupassa katsoin että ehdottomasti hopeasaarni, raksalla luonnonvalossa puolestaan että ehdottomasti saarni. Paperi F497-maalilippuseni näytti ihan hyvältä kummankin vieressä, sikäli kun siitä mitään voi päätellä.

Mutta oli kumpi hyvänsä, niin noista toinen, eikä se budjettia nyt ihan kaada. Tasoittajan huojennus on melkoinen, ja veikkaisin että tuo nopeuttaa valmistumista hieman, koska tasoitus-maalausurakan kanssa työvaiheiden edistyminen olisi erilainen kuin nyt - eli nyt voidaan tehdä seinät valmiiksi, sitten katto, ja vielä ennen keittiön saapumista lattiakin! Tai katon tekemisen voi jättää myös myöhemmäksi, toisin kuin olisi ollut sotkuisten tasoitus-maalaushommien kanssa.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

...soudanhuopaan...

No nyt on soitettu Tikkurilan maalilinjalle (onko vähän hienoa, että on tuollainen ilmainen palvelu!), ja kyselty keittiönkaappiin sopivaa sävyä, ja kyllä sieltäkin Paperia ehdotettiin. Paperi on puhtaimpia valkoisia, siihen tulee vähemmän sävypastoja kuin joihinkin muihin sävytettyihin valkoisiin, joten sopii paremmin monenlaisten valkoisten kanssa. Hyvähyvä :)  Jos seinät on tarkoitus saada valmiiksi ennen keittiön asentamista, niin en voikaan kokeilla sävyä livenä pienestä purkista, joten ostoslistalle:

- 18 litran ämpäri Paperia

Sain myös suosituksen Laastia harmaammasta ja vaaleammasta sävystä, täytyy käydä katsomassa ne jossain kaupassa. Ovat G499 ja H499. Kalkkia (F484) on kuulemma paljon käytetty yleissävynä, joten jos vielä päädyn johonkin muuhun yleissävyyn kuin valkoiseen, niin tuossa on jo kolme ehdokasta.

Kysäisin samalla onko keinoa käsitellä lieden taustalle mahdollisesti tulevaa tasoiteseinää jollain maalilla niin, että sen pystyy pyyhkimään - ja minulle kerrottiin maalista nimeltä Luja.


Tuota on näköjään himmeänäkin, joskin arvaan että hra Rakentaja järki-ihmisenä haluaisi sen olevan kiiltävämpää=helpommin puhdistettavaa. Tää on arvatenkin jotain sikahintaista, mutta toisaalta vaihtoehtona on lasilevy välitilaan, mikä ei sekään ihan ilmainen taida olla, joten... Seinä pitää pohjustaa akrylaattipohjamaalilla (luja tai varma).

Oliskohan se välitilaseinä kuitenkin sittenkin sellainen maalattu tasoiteseinä?


ps. tää mun teksti vaikuttaa tikkurilan mainokselta, jos maalifirma haluaa maksaa tästä niin tilinumeroni saa pyytämällä :)

...kaapiston ja seinien värin yhteensopivuus?

Nyt enää se valkoisen valinta. Kerkesin jo retostella että valitsen Tikkurilan sävyn paperi, f497, mutta epäilys iski kuitenkin.

Keittiön kaapistot siis ovat tavalliset valkoiset (ei korkeakiilto), taso valkoinen kiiltävä laminaatti, lattiasta tulee mustahko betoni, ja kattoon hankimme jonkun kuultovalkoisen mdf-paneelin. Laitoin jo keittiömyyjälle kysymyksen heidän kaapinoviensa valkoisesta sävystä, mutta kuulisin mielelläni mitä valkoista sinä olet valinnut seiniisi?


maanantai 21. toukokuuta 2012

...eteinen alkaa hahmottua. Sekä: sittenkin valkoista!

Pähkäiltyäni riittävästi tuota seinien yleisväriä (olin ajatellut, että se voisi olla vaaleanharmaa), päädyin lopulta takaisin valkoiseen. Turvalliseen, helppoon valkoiseen, niinhän... Olen useammastakin blogista lukenut tikkurilan paperi-sävystä, jonka väitetään sopivan kelmeiden ikkuna- ja ovivalkoisten kaveriksi. Uskon mielelläni, vai pitäiskö tätäkin ostaa kuitenkin pikkupurkki ensin, ja kokeilla seinään? Toisaalta miksi yrittää keksiä pyörää uudelleen.

Eteinen on talon pimeimpiä paikkoja. Toiselle seinustalle tulee parimetrinen liukuovikaapisto, ja liukuovien ulkonäköasiassa en ole päässyt juuri minkäänlaiseen lopputulokseen. Paitsi nyt, kun keksin että kehykset voisivatkin olla mustat, ja ovet peiliä. Jaettuna kolmeen osaan. Yritin etsiä kuvaa mutta en onnistunut löytämään yhtäkään edes sinnepäin olevaa, vaikka idea ei nyt ole kovin monimutkainen.

Liukuovikaapiston vastapäiselle seinälle tulee kuraeteinen, jonka eteen niinikään pitäisi kehitellä ovi. Ei kuitenkaan samanlainen liukuovi kuin kaapistoon, se olisi jo liikaa. Ja mikä onni, että satuin törmäämään Valkoisen Harmajan vaneriseen diy-liukuoveen, joka on ihanan eleetön, ja aivan nerokasta, että sen voi naamioida maalaamalla seinän väriseksi. Suville kiitos postauksesta! Lainaan tähän kuvan ovesta



Mieskin vaikutti vakuuttuneelta ovesta, joten ehkäpä askartelemme sellaisen.

Ja sittenpä eteiseen ei mahdukaan muuta kuin pieni penkki ja avaintaulu, jotka tulevat tuohon liukuoven jälkeen.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

...se tunne

Se tunne, kun pitkällisten pohjustustöiden jälkeen saa  maalata seinään lopullisen, sävytetyn maalin! Ostin Starkista 18 litran pöntön tätä:


jota olin pitkään ihaillut värilastussa. Ystävillä on tuolla värillä maalattu seinät (koillisen-pohjoisen puoleisessa keittiössä), ja ne näyttävät ihanalta, pehmeältä harmaalta.

Maalasin kellarin oleskeluhuoneen, ja ikkunattoman vierasmakkarin seinät sillä, ja lopputulos näyttää kyllä aika beigeltä. Hmm... Ei väri ruma ole, mutta ei missään nimessä kyllä selkeä harmaakaan. Voiko etelävalo tehdä noin suuren muutoksen sävyyn, täytyy tänään varmaan kokeilla meidän pohjoiskeittiöön sävyä, näyttääkö se sielläkään siltä miltä pitää. Iso pinta myös yllätti tummuudellaan, ja totesin ettei tuota kuitenkaan voi sisäseinien yleissävyksi (valkoisen sijaan) laittaa. Täytyy siis keksiä joku vähän vaaleampi ja harmaampi. Olisko suosituksia?

Maalaaminen on vaan aika ihanaa puuhaa! Maali oli ihanan paksua ja voimakaspigmenttistä, ja nyt vasta tajuan mitä eroa on pohjamaalilla ja pintamaaleilla... pohjamaali on melkoista litkua tuohon oikeaan tavaraan verrattuna. Näyttäisi jopa siltä, että ehkä yksi kerros maalia riittää!

tiistai 15. toukokuuta 2012

....tunnustus

Sain tunnustuksen  My WGB:n Sannalta.


Kiitos Sanna :)

Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.


Liebster blog-tunnustus lähtee minulta Hannalle Näköisiin kulmiin, Mialle Villa Heddaan, Lauralle Kiveä ja unelmia-blogiin, Johannalle Auroran rakentajiin, Veralle Koti-hem-homeen
Nyt kutsuu nukkumatti, joten asianomaisten tiedottaminen jää huomiselle. Hyvää yötä!

maanantai 14. toukokuuta 2012

...ei sittenkään tasoiteseinää

Keittiön välitilaseinän materiaalin ja värin arvonta jatkuu. Seuraavana arvotaan väri, ja tämänhetkisen näkemyksen mukaan siinähän se sitten onkin. Että ihan vaan väri, niinku meinaan maali! Ja välitilan kohdalle sitten lasia suojaksi. Oli jo välillä rajujakin betoni-/tasoiteseinävisioita, mutta koska päätettiin jättää liesituulettimen putki rouheasti ja nopeasti vaan eristämättä+koteloimatta, niin ehkä tulee liikaa industrialhenkistä kontrastia, jos seinäkin vielä on sitä ihteään. Kun lattia sentäs jo on betonia. Nyt vaan sitten se väri. Ehkä Tikkurilan kalsiitti:


Tai se voisi olla vieläkin tummempi. Tuo 487-sarja on kiva, huomasin sattumalta valikoineeni koko sarjan suosikkeihini kun värilastuja valkkailin raksalla pitkään ja hartaasti.

Ja vielä malliksi kuva siitä liesituulettimen putkesta...


No toi on hieno, jos siitä meidän toteutuksesta ei tule siedettävä niin voihan sen sitten joskus eristää ja koteloida. Jos viitsii ja jaksaa. Mutta mikä parasta - keittiö tulee 5.6, ja ennen kaapistojen asennusta seinien olisi hyvä olla valmiina, ettei sitten tarvi suojailla... hui!

lauantai 12. toukokuuta 2012

...naapurin lattia

Törmäsin naapuriin tänään raksallakäydessä (naapureihin törmääminen raksallakäydessä ei ole kovinkaan hankalaa, koska tontit ovat postimerkin kokoisia joten kaikki pörräävät siinä pienellä alueella näin keväisin) ja kysyin josko voisin käydä katsomassa sitä heidän betonilattiaansa. Sopihan se, ja vaikka minulla lievä kiire olikin, niin kävin samantien. Ja voi apua, miten ihana se oli! He olivat värjänneet sen ensin happokäsittelyllä mustaksi, ja lakanneet sitten. Lattia oli kiiltävä, mutta betonille ominainen epätasaisuus näkyi kuitenkin pinnassa, sekä struktuurina, että värin vaihtelevuutena. Siis ei ihan tällainen, mutta melkein:



Heillä oli myös lattia, joka oli vain lakattu ilman happovärjäystä, ja betoninsävy (se kaunis vaalean mudansävy, tiedättehän) oli kadonnut jonnekin, tilalla oli sellainen lämmin kinuskinruskea sävy. Ei se paha ollut, mutta ei yhtään sitä mitä olin ajatellut, kuvittelin tosiaan että väri vain vähän tummenee lakkauksen myötä, eikä muuta sävyään. Mutta happokäsittely ei kuulemma maksa kamalasti, ja innostuinkin varovasti jo tuollaisesta tummemmasta lattiasta. En oikein saanut selvää netissä olevasta värikartasta, jotta löytyiskö sieltä sitä haluamaani mudansävyä, joten täytynee käydä paikan päällä firmassa kyselemässä. Jokatapauksessa kaikki ennakkoluuloni betonilattiaa kohtaan ovat nyt haihtuneet, enkä enää mieti alituiseen jotain muutakin vaihtoehtoa. Naapurin koti oli muutenkin kyllä ihan sisustuslehtikamaa, joten inspiroiva oli visiitti, joskaan kaikessa kiireessä ehdin harmittavan vähän rekisteröidä.

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

...sittenkin jotain muuta kuin koivutapettia

Olen nyt niin kauan kuin muistan (muistini ulottuu noin 3-4 kuukauden päähän) haaveillut keittiön välitilaan siitä koivutapetista. 

siis tästä...
Mutta nyt on mieleen alkanut hiipiä muitakin ajatuksia. Keittiöstä tulee valkoinen, vetimetön. Tasokin on valkoinen. Kylmälaitteet valkoiset, liesituuletin piilotettu kaappiin, vain uuni ja mikro, sekä liesitaso tuovat tilaan jotain muuta väriä kuin valkoista. Eikä siinä mitään, valkoinen keittiö on kaunis. Mutta.

Pitäisihän sen perheenkin sopia sisustukseen. Kantavana ajatuksenani on ollut koko ajan, että kodista ei voi tulla 'liian hienoa', sellaista johon räiskyvä perheemme ei sovi. Keittiö ei siis voi olla minimalistinen täysvalkoinen ihanuus, vaan sinne on tuotava särmää jotenkin, jotenkin vielä voimakkaammin kuin tuollaisella herkällä koivutapetilla. Joten.

Välitilaseinälle tulee nyt sitten joko
a) harmaa (siis joku mudanvärinen) maali +lasi välitilaan 
tai
b) laasti, ihan jostain mudanvärisestä tasotteesta (voikohan tasoitteita muuten värjätä?), ja saunasuoja tms siihen välitilaan ja etenkin keittotason kohdalle. 

Rouheutta on saatava!

Kyllä mä tosta koivutapetistakin edelleen tykkään: koivut ovat ihania ja mikä tahansa metsä on sielualepuuttavan ihana! Ja toisekseen puutaloon olisi kiva sitä puutakin tuoda sisälle. Mihinkähän sitä koivutapettia sitten laittais? Ehkä ruokailutilaan. Olkkarin seinä olis yksi vaihtoehto, mutta ei ehkä sittenkään. Siellä on nimittäin kolme kivaa, isoa ikkunaa, joista näkyy metsämaisema, eikä sille ehkä tarvita kilpailijoita tapetista.