...I'm gonna have to let you go...

Muutto on arvatenkin monelle iso kipinä luopua turhasta roinasta. Niin minullekin, ja sitä luopumista tein toki jo ennen muuttoa, mutta roina on silti valloittanut uuden kotimme jokaisen hyllyn, kaapin, tason, ja seinänvierustojen lattiatilan. Sitten törmäsin minimalismiin, ja perehdyttyäni vähän aiheeseen, havaitsin, että en ole tehnyt luopumista ollenkaan 'oikein'. Olen vain ollut luopuvinani, en oikeasti luopunut. Tilalle olen hankkinut lisää. En edes muista mitä kaikkea. Kuitenkin kaikkea sellaista, jota "olisi kiva omistaa".

Motivaatiokämpässä asuessamme tulin allergiseksi kaikelle pikkuroinalle, enkä enää pariin vuoteen ole pystynyt käymään sisustustarvikeliikkeissä, joista sitä ennen hamstrasin pyyhekoukkua, tiskiainekoria, leipäkoria, peiliä, liitutaulua yms. Siinä oli hyvä alku.

Nyt olen keskellä laatikko- ja muovikassimylläkkää - kaikissa niissä on lajiteltua tavaraa joiden annan nyt lähteä pois meiltä. Enkä aio hankkia tilalle lisää. Jätän niiden paikoille tilaa hengittää ja ajatella, tilaa olla haluamatta, tilaa nauttia hetkestä.

Innostuin minimalistisuudesta todella. Aion lisätä blogiluettelooni minimalistiblogeja. Tästä voi vaikka aloittaa, jos aihe kiinnostaa. Minimalismi ei tarkoita pelkästään modernia, avaraa, valkoista sisustusta, vaan myös luopumista siitä kaikesta turhasta, josta on tottunut hakemaan mielihyvää, mutta jolla on samalla turruttanut itsensä. Ja se tarkoittaa myös luopumista jatkuvasta haluamisesta. Haluaminen on itse asiassa aika raskasta.

...valaisinhankinta

Terveiset punaisten laatikoiden keskeltä. Muutto häämöttää.

Sitä odotellessa pieni päivitys ruokailutilan valaisimista. Olin Ikeassa ihan muilla asioilla, mutta tulin ostaneeksi  valaisimet, kaksi kappaletta. Nämä:

Hektar

Ne niinsanotusti pistivät heti silmään. On siellä sen verran tullut marhattua, että huomaa heti uutuudet. Vähän arvelutti ensin niiden koko, mutta koska Ikean mielestä "on ihan ok muuttaa mieltään", uskalsin kokeeksi ostaa. Ja tykkään kyllä, vaikka niitä ei ole vielä säädetty lopulliseen korkeuteensa, enkä tiedä miten ruokailuryhmä soveltuu lampuille ja lamput ruokailuryhmälle... kohtahan sekin nähdään.

...neverending tasoitus, ja jotakin valmista!

Olen taas tänään tasoittanut. Ja pohjamaalannut. En tiedä koska tuo ihanuus loppuu, vai loppuuko ikinä. Suunnittelin jo viimeisen -sitten hamassa tulevaisuudessa- tasotuskerran kunniaksi ostavani samppanjaspudelin, mutta heti perään ehdin miettiä, että ehkä sitä ei kuitenkaan tiedä viimeiseksi. Kun aina jostain ilmestyy uutta tasoitettavaa: on kotelointia, seinänpätkää, ja otsalautaa. Eikä siinä mitään, tasoittelu on ihan ok (hiominen ei ole), etenkin harkkoseinän tasoittaminen, lähinnä siitä syystä että kiviseinätasoite on paljon miellyttävämpää käsitellä ja hioa kuin kipsilevytasoite. Vaikka puutaloa rakennammekin, niin harkkoseinien tasottamista on ollut kellarissa, ja nyt viimeiseksi porraskäytävässä, jonne "on valmistunut" ihan viime viikolla betonista valetut portaat:

siinä on rouvalle vielä vähän tekemistä pinnoitusten osalta...

Okei, tässä vasta portaiden alaosa, loppupätkä valmistui eilen, ja kyllä onkin ollut messevää tallustella kellarikerrokseen sisä- eikä ulkokautta!

Tasotuksen ja maalaamisen lisäksi olen perehtynyt myös laminaatin asennukseen. Se olikin yllättävän helppoa ja miellyttävää hommaa, hra rakentaja oli ostanut meille laminaattileikkurin, jolla palan katkaisu kävi helposti ja nopsasti. En mä erityisen rakastunut laminaattiin ole, mutta kellariin ei nyt yksinkertaisesti vain ole mahdollista tai järkevää hankkia mitään puulattiaa, joten kaikenlaisiin kompromisseihin on vain opittava olemaan tyytyväinen.

Jos pelkästään ulkonäkö ratkaisisi, niin laminaatti olisi ihan kelpo vaihtoehto. Tähän bauhausiin halpislaminaattiin olen ihan tyytyväinen.

...telaamista sekä tapetti-inspis!

Laitetaan se tapetti tähän nyt ekana, koska se on mielessäkin vähän niinku ekana. Sain nimittäin tuosta edellisen merkinnän tapetista sellaisen inspiraation, että kaikki talon tapetit voisivat olla mustavalkoisia tai jotain sinnepäin, ja mustavalkoisia tapetteja netissä selatessani löysinkin ihanan 'mediterranea'-tapetin, Cole&Sonin mallistosta. Cole ja poikansa lie olleet neroja tapetinkeksijöitä? Näin tuon tapeetin tänään livenäkin yhden liikkeen esittelytiskissä, ja tällaisen kuvan siitä löysin nyt tätä postausta varten

ja kappas vaan, noillakin on samanlainen kauhee ja ihana betonilattia kuin meillä :D Ihan melkein sen takia vois jo tilata tuon tapetin... Ruokailutilan seinämä on mulla tässä kohtaa mietinnässä.


Olohuoneeseen puolestaan haaveilen Lumikiteestä:

Sitten siitä telaamisesta. Kyllästyin kellarissa olevaan Laastiin (tikkurila x487), se näyttää silmissäni aina vaan, joka valaistuksessa, säännönmukaisesti beigeltä. Joka kerta, kun kuljin takkahuoneen ohitse, harmitti (vähän vaan, koska ihan kaunis se beigeksi on). Sitten nappasinVilla Minimalistan Anulta vinkin Graniitti-sävystä, ja ostin sitä 9 litraa. Maalasin sillä laastin päälle, ja ai että! Tykkään! Ihana, pehmeä, selkeä harmaa. Ei sinertävä, mutta selkeästi harmaa. 


Telatessa käytin toista kertaa aivan lyhytnukkaista telaa, joka tekee -yllättäen- sileää jälkeä. No, pohjalle oli maalattu tavallisella telalla, joten ihan sileää tuosta ei tietenkään tule millään pelillä, mutta tykkään kovasti tuosta lyhytnukkaisesta telasta, jälki on siisti, ja ihan mutu-tuntuman perusteella sanoisin myös että maalia kuluu vähemmän kuin tavistelalla maalatessa. Lisäksi käytössäni oli rajaaja

joka osoittautui eri näppäräksi apuvälineeksi kulmien tekemisessä. Raksahommista kolmanneksi eniten vihaan maalausta edeltävää teippausta ja suojaamista, ja tuon kanssa säästyy ainakin siltä teippaamiselta, joten on ihan mun juttuni. Saa tuollakin tietysti sotkettua viereisen seinän kun oikein töhii, mutta jos on tarkkana, niin jälki on hyvä.

...and counting

En tiedä, missä mun aika on kulunut, mutta ei selvästi ainakaan blogia päivittäessä. Jotain on saatu raksalla aikaan, mutta ei sekään kaikkea selitä. Jonnekin on kadonnut päiviä, tai viikkojakin ehkä. Joka tapauksessa muuttoon on enää muutama viikko aikaa, ja talossa näyttää... no... näyttää hyvin keskeneräiseltä. Ehkä jopa epätoivoiselta.

Kärsivällisyyteni, sekä energiani sen ykköskerroksen lattian kanssa alkaa olla vähissä. Olen useaan kertaan, eri vaiheissa sanonut miehelle, että jos olisin vain tiennyt millainen homma tuossa lattiassa on, niin meille ei sellaista tulisi. No okei, hapotus ei ollut suurikaan homma, mutta tuota ainetta en halua nähdä silmissäni enää koskaan, meille selvisi vasta jälkeenpäin 'myrkyn' todellinen laatu. Liekö tuota edes saisi myydä?

Viime päivinä on sitten lakattu lattiaa kaksikomponenttisella epoksilla, ja ihmetelty kuivuuko se ja jos niin milloin. Tältä lattia näytti eilen aamulla, yhden lakkakerroksen jälkeen:

Pelkäsin jo välillä, että siitä tulee vihreä (epoksilla lakattu lattia saattaa alkaa vihertämään kun aineet reagoi keskenään, että tiedoksi vaan), tai liian kinuskinruskea (toinen vaihtoehto värimuunnokselle on ruskehtaminen, tiedoksi vaan sekin), mutta onneksi tuo happovärjäys hieman auttaa asiaa ja 'mustentaa' lattiaa. Mielikuvissani siinteli aavistuksen enemmän musta lattia, mutta olen ollut ihan ilahtunut tuonkin lopputuloksen nähdessäni. Väri on siis tummanruskea, mustahkoilla laikuilla.

Lähdin töistä tänään hieman aiemmin, mutta koska toinen lakkakerros ei ollut vielä kuivunut, ei ykköskerrokseen ollut mitään asiaa. Eikä mulle kellarissa ollut hommia. Ajattelin siis käväistä Starkissa. "Käväistä" muuttui pitkäksi haahuiluksi, ja jonotteluksi mm. maalitiskillä ja rakentajapalvelussa. Haahuilusta oli tällä kertaa jotain iloa, tein tapettien poistopisteestä ihan kivan löydön, kolme rullaa Decor Maisonin hopea-mustaa lintutapettia, tätä:

En ollut aivan tuota suunnitellut, mutta söpöhän tuo on kuin mikä, ja sopivan elegantisti rouheakin. Nyt sitten vaan valitaan mille seinälle tipuset liisteröidään. Oikein hyvä vaihtoehto olisi joku tyttöjen huoneista, mutta jos siihen päädyn, niin täytyy valita sitten kaikille sama "äiti valitsee tapetin"-linja, ja antaa heidän vaikuttaa johonkin muuhun asiaan, keksis vaan vielä että mihin. Jos ei tyttöjen huone, niin ehkä kellarin käytävän seinä, olkkarin yksi seinä, tai ehkä jopa ruokailutilan seinä. Eikun ei... ei ruokailutilan seinä kuitenkaan.

Paljon terkkuja lukijoille ja kanssabloggaajille <3

...and dusty

On hiottu. Ja hiottu. Ja hiottu. Ja lapioitu ämpäreittäin pölyä lattialta (imurilla ei viitsi kaikkea kerätä, koska raksaaja säästää kaikesta, myös pölypusseista)

lattia, pölyä, sekä hiontakoneen viehättävänvärinen johto

kännykkäkameran erottelukyky ei riitä, mutta kiviainesta on näkyvissä... tuolla käsipelillä sitten vielä nurkat

Lapsenvahteja on hommattu viikonlopuksi, katsotaan mitä saadaan aikaan... ehkä tätä:

Ja koska mä vältän korkeita paikkoja, niin tämän levittäminen lienee se mun raksaajaurani jännittävin tapahtuma.

...raksa goes industrial

Tämä päivä on vietetty lattiahiomakoneen kahvassa. Alkuongelmien (ensin ei ollut sähköjä, sitten havaittiin että eilen vuokrattu kone ei muuten vaan toimi) jälkeen päästiin hiomaan, pääasiassa niin että minä sillä iisimmällä laitteella 

vähän niinkuin tämä, mutta ei kuitenkaan juuri tällainen...

 ja hra rakentaja konttaili seinänvierustoja hioen sellaisella käsihiomakoneella, jossa oli timanttilaikka, sillä olisi saanut helposti mukavia vekkejä lattiaan kuin lattiaan. Kutsuimme sitä helvetinkoneeksi, enkä minä uskaltanut koskea siihen lainkaan, mutta tuolla isolla lattianhiomakoneella oli ihan hauska työskennellä, siinäs kun vaan seisoskeli ja ohjaili konetta. Kovin on hidasta puuhaa. Mutta ihanaa tehdä jotain, joka tulee näkymään valmiina pintana!

Yritin ostaa aamupäivällä rautakaupasta tasoitetta, jolla tekisin (sitten joskus) pikkuvessan kolme seinää. Mutta myyjä tiesi kertoa ettei se kysymäni tasoite (vetonit v+, joka on vh:n uusittu versio) sovellu kipsilevyseinään. Syystä että kipsilevy joustaa, tasoite ei - ja tästä syystä tasoite voi murentua. Tuon kyseisen tasoitteen olin napannut vanhasta deko-lehdestä, eikä vetonitillä ole kipsilevylle soveltuvaa samanväristä tasoitetta, tai ainakaan kyseinen myyjä ei juuri osannut sanoa. Täytyy keksiä suunnitelma b.

Loppuun vielä industrial-henkisiä inspiskuvia.

http://www.styleathome.com/homes/interiors/our-25-favourite-interiors-of-2010/a/33630/17

http://houseofdesign.net.au/stylish/industrial-20th-century-chic-design-goes-suburban-downtown-edgy-style/

http://www.housetohome.co.uk/room-idea/picture/black-and-white-kitchens-10-of-the-best/5

Katseltiin muuten noita ikean baarijakkaroita livenä jollain ikeareissulla. Lapset ihastuivat (koska ne pyörivät), hra rakentaja ei. Minä tykkäisin!

http://www.interiorholic.com/rooms/kitchens/industrial-kitchen-design-ideas/

http://www.gloria.fi/artikkeli/lehdet/uusimmat_lehdet/glorian_kodissa_toukokuussa

Tämä Glorian kodissa esitelty asunto oli kokonaisuudessaan hieno!

...työtävieroksuva tasoittaja?

Yläkerrasta on tasoitettuna ja pohjamaalattuna kaksi makuuhuonetta (seinät), keskikerroksesta suurin osa olkkarin seinistä, ja keittiöstä yksi pitkä seinä. Sekä porrasaukon ykköskerroksen osan levyt on tasoitettu, ei vielä maalattu. Kellarista on tasoitettuna ja pohjamaalattuna kolmen huoneen katot, ja hirvee määrä kotelointeja.

Ja nyt on päästy siihen pisteeseen, että ruvetaan puhumaan "jos sittenkin laitettais kattoon paneelit"-juttuja. Sillä on se katon saumojen tasoittaminen vaan... no, se on vaan... aika kamalan kurjaa hommaa. Enkä tiedä onko katon maalaaminenkaan erityisen miellyttävää. Rouvan niskat ja pitkäjännitteisyys ovat olleet melkoisella koetuksella ylöspäin suuntautuvissa hommissa, katon tasoitus ja maalaus, ja erityisesti hiominen nousevat raksatöiden v*tuttavuuslistalla tiukkaan kärkipäähän. Ykkössijaa pitää edelleen kaikenlainen painavien tavaroiden siirtely, ja niistä erityismaininnan saa raudotusverkkojen kanniskelu.

Mutta kattopaneelit! Tämä älynväläys oikeastaan tuli siinä kohtaa kun ystävien remontoidussa talossa katsahdin kattoon, ja huomasin ettei heidän mdf-paneelinsa näytä yhtään pöljemmältä. Hienompi se joka tapauksessa oli, kuin se tasoittamani katto, jossa vasta ihan tietystä kulmasta näkyi että yhden sauman pääty oli varmaan 20 cm matkalta ihan selkeästi jäänyt huonolle hionnalle, ja muutakin epätasaisuutta oli siellä täällä. Oltiin samalla matkalla menossa Bauhausiin, ja siellähän niitä mdf-paneeleita oli rivitolkulla. Hinta on melkein yhtä tärkeä valintakriteeri kuin ulkonäkö, ellei jopa tärkeämpi (näille ei löydy budjetissa kohtaa, ja maksavat tietenkin 'vähän' enemmän kuin tasoite ja maalit), mutta onneksi löytyi pari ihan kivaa vaihtoehtoa, joista nyt pitäisi valita toinen. Joko

Maler hopeasaarni, leveys 160

tai

Maler saarni, leveys 195

Saarni on hieman kellertävämpi keinovalossa, päivänvalossa taas molemmat näyttävät aika samanvärisiltä, joskin hopeasaarnin kuviointi nousee hieman voimakkaampana esille. Kaupassa katsoin että ehdottomasti hopeasaarni, raksalla luonnonvalossa puolestaan että ehdottomasti saarni. Paperi F497-maalilippuseni näytti ihan hyvältä kummankin vieressä, sikäli kun siitä mitään voi päätellä.

Mutta oli kumpi hyvänsä, niin noista toinen, eikä se budjettia nyt ihan kaada. Tasoittajan huojennus on melkoinen, ja veikkaisin että tuo nopeuttaa valmistumista hieman, koska tasoitus-maalausurakan kanssa työvaiheiden edistyminen olisi erilainen kuin nyt - eli nyt voidaan tehdä seinät valmiiksi, sitten katto, ja vielä ennen keittiön saapumista lattiakin! Tai katon tekemisen voi jättää myös myöhemmäksi, toisin kuin olisi ollut sotkuisten tasoitus-maalaushommien kanssa.

...soudanhuopaan...

No nyt on soitettu Tikkurilan maalilinjalle (onko vähän hienoa, että on tuollainen ilmainen palvelu!), ja kyselty keittiönkaappiin sopivaa sävyä, ja kyllä sieltäkin Paperia ehdotettiin. Paperi on puhtaimpia valkoisia, siihen tulee vähemmän sävypastoja kuin joihinkin muihin sävytettyihin valkoisiin, joten sopii paremmin monenlaisten valkoisten kanssa. Hyvähyvä :)  Jos seinät on tarkoitus saada valmiiksi ennen keittiön asentamista, niin en voikaan kokeilla sävyä livenä pienestä purkista, joten ostoslistalle:

- 18 litran ämpäri Paperia

Sain myös suosituksen Laastia harmaammasta ja vaaleammasta sävystä, täytyy käydä katsomassa ne jossain kaupassa. Ovat G499 ja H499. Kalkkia (F484) on kuulemma paljon käytetty yleissävynä, joten jos vielä päädyn johonkin muuhun yleissävyyn kuin valkoiseen, niin tuossa on jo kolme ehdokasta.

Kysäisin samalla onko keinoa käsitellä lieden taustalle mahdollisesti tulevaa tasoiteseinää jollain maalilla niin, että sen pystyy pyyhkimään - ja minulle kerrottiin maalista nimeltä Luja.

Tuota on näköjään himmeänäkin, joskin arvaan että hra Rakentaja järki-ihmisenä haluaisi sen olevan kiiltävämpää=helpommin puhdistettavaa. Tää on arvatenkin jotain sikahintaista, mutta toisaalta vaihtoehtona on lasilevy välitilaan, mikä ei sekään ihan ilmainen taida olla, joten... Seinä pitää pohjustaa akrylaattipohjamaalilla (luja tai varma).

Oliskohan se välitilaseinä kuitenkin sittenkin sellainen maalattu tasoiteseinä?


ps. tää mun teksti vaikuttaa tikkurilan mainokselta, jos maalifirma haluaa maksaa tästä niin tilinumeroni saa pyytämällä :)

...kaapiston ja seinien värin yhteensopivuus?

Nyt enää se valkoisen valinta. Kerkesin jo retostella että valitsen Tikkurilan sävyn paperi, f497, mutta epäilys iski kuitenkin.

Keittiön kaapistot siis ovat tavalliset valkoiset (ei korkeakiilto), taso valkoinen kiiltävä laminaatti, lattiasta tulee mustahko betoni, ja kattoon hankimme jonkun kuultovalkoisen mdf-paneelin. Laitoin jo keittiömyyjälle kysymyksen heidän kaapinoviensa valkoisesta sävystä, mutta kuulisin mielelläni mitä valkoista sinä olet valinnut seiniisi?

...eteinen alkaa hahmottua. Sekä: sittenkin valkoista!

Pähkäiltyäni riittävästi tuota seinien yleisväriä (olin ajatellut, että se voisi olla vaaleanharmaa), päädyin lopulta takaisin valkoiseen. Turvalliseen, helppoon valkoiseen, niinhän... Olen useammastakin blogista lukenut tikkurilan paperi-sävystä, jonka väitetään sopivan kelmeiden ikkuna- ja ovivalkoisten kaveriksi. Uskon mielelläni, vai pitäiskö tätäkin ostaa kuitenkin pikkupurkki ensin, ja kokeilla seinään? Toisaalta miksi yrittää keksiä pyörää uudelleen.

Eteinen on talon pimeimpiä paikkoja. Toiselle seinustalle tulee parimetrinen liukuovikaapisto, ja liukuovien ulkonäköasiassa en ole päässyt juuri minkäänlaiseen lopputulokseen. Paitsi nyt, kun keksin että kehykset voisivatkin olla mustat, ja ovet peiliä. Jaettuna kolmeen osaan. Yritin etsiä kuvaa mutta en onnistunut löytämään yhtäkään edes sinnepäin olevaa, vaikka idea ei nyt ole kovin monimutkainen.

Liukuovikaapiston vastapäiselle seinälle tulee kuraeteinen, jonka eteen niinikään pitäisi kehitellä ovi. Ei kuitenkaan samanlainen liukuovi kuin kaapistoon, se olisi jo liikaa. Ja mikä onni, että satuin törmäämään Valkoisen Harmajan vaneriseen diy-liukuoveen, joka on ihanan eleetön, ja aivan nerokasta, että sen voi naamioida maalaamalla seinän väriseksi. Suville kiitos postauksesta! Lainaan tähän kuvan ovesta

Mieskin vaikutti vakuuttuneelta ovesta, joten ehkäpä askartelemme sellaisen.

Ja sittenpä eteiseen ei mahdukaan muuta kuin pieni penkki ja avaintaulu, jotka tulevat tuohon liukuoven jälkeen.

...se tunne

Se tunne, kun pitkällisten pohjustustöiden jälkeen saa  maalata seinään lopullisen, sävytetyn maalin! Ostin Starkista 18 litran pöntön tätä:

jota olin pitkään ihaillut värilastussa. Ystävillä on tuolla värillä maalattu seinät (koillisen-pohjoisen puoleisessa keittiössä), ja ne näyttävät ihanalta, pehmeältä harmaalta.

Maalasin kellarin oleskeluhuoneen, ja ikkunattoman vierasmakkarin seinät sillä, ja lopputulos näyttää kyllä aika beigeltä. Hmm... Ei väri ruma ole, mutta ei missään nimessä kyllä selkeä harmaakaan. Voiko etelävalo tehdä noin suuren muutoksen sävyyn, täytyy tänään varmaan kokeilla meidän pohjoiskeittiöön sävyä, näyttääkö se sielläkään siltä miltä pitää. Iso pinta myös yllätti tummuudellaan, ja totesin ettei tuota kuitenkaan voi sisäseinien yleissävyksi (valkoisen sijaan) laittaa. Täytyy siis keksiä joku vähän vaaleampi ja harmaampi. Olisko suosituksia?

Maalaaminen on vaan aika ihanaa puuhaa! Maali oli ihanan paksua ja voimakaspigmenttistä, ja nyt vasta tajuan mitä eroa on pohjamaalilla ja pintamaaleilla... pohjamaali on melkoista litkua tuohon oikeaan tavaraan verrattuna. Näyttäisi jopa siltä, että ehkä yksi kerros maalia riittää!

....tunnustus

Sain tunnustuksen  My WGB:n Sannalta.

Kiitos Sanna :)

Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla on siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

Liebster blog-tunnustus lähtee minulta Hannalle Näköisiin kulmiin, Mialle Villa Heddaan, Lauralle Kiveä ja unelmia-blogiin, Johannalle Auroran rakentajiin, Veralle Koti-hem-homeen. 

Nyt kutsuu nukkumatti, joten asianomaisten tiedottaminen jää huomiselle. Hyvää yötä!

...ei sittenkään tasoiteseinää

Keittiön välitilaseinän materiaalin ja värin arvonta jatkuu. Seuraavana arvotaan väri, ja tämänhetkisen näkemyksen mukaan siinähän se sitten onkin. Että ihan vaan väri, niinku meinaan maali! Ja välitilan kohdalle sitten lasia suojaksi. Oli jo välillä rajujakin betoni-/tasoiteseinävisioita, mutta koska päätettiin jättää liesituulettimen putki rouheasti ja nopeasti vaan eristämättä+koteloimatta, niin ehkä tulee liikaa industrialhenkistä kontrastia, jos seinäkin vielä on sitä ihteään. Kun lattia sentäs jo on betonia. Nyt vaan sitten se väri. Ehkä Tikkurilan kalsiitti:

Tai se voisi olla vieläkin tummempi. Tuo 487-sarja on kiva, huomasin sattumalta valikoineeni koko sarjan suosikkeihini kun värilastuja valkkailin raksalla pitkään ja hartaasti.

Ja vielä malliksi kuva siitä liesituulettimen putkesta...

No toi on hieno, jos siitä meidän toteutuksesta ei tule siedettävä niin voihan sen sitten joskus eristää ja koteloida. Jos viitsii ja jaksaa. Mutta mikä parasta - keittiö tulee 5.6, ja ennen kaapistojen asennusta seinien olisi hyvä olla valmiina, ettei sitten tarvi suojailla... hui!

...naapurin lattia

Törmäsin naapuriin tänään raksallakäydessä (naapureihin törmääminen raksallakäydessä ei ole kovinkaan hankalaa, koska tontit ovat postimerkin kokoisia joten kaikki pörräävät siinä pienellä alueella näin keväisin) ja kysyin josko voisin käydä katsomassa sitä heidän betonilattiaansa. Sopihan se, ja vaikka minulla lievä kiire olikin, niin kävin samantien. Ja voi apua, miten ihana se oli! He olivat värjänneet sen ensin happokäsittelyllä mustaksi, ja lakanneet sitten. Lattia oli kiiltävä, mutta betonille ominainen epätasaisuus näkyi kuitenkin pinnassa, sekä struktuurina, että värin vaihtelevuutena. Siis ei ihan tällainen, mutta melkein:

Heillä oli myös lattia, joka oli vain lakattu ilman happovärjäystä, ja betoninsävy (se kaunis vaalean mudansävy, tiedättehän) oli kadonnut jonnekin, tilalla oli sellainen lämmin kinuskinruskea sävy. Ei se paha ollut, mutta ei yhtään sitä mitä olin ajatellut, kuvittelin tosiaan että väri vain vähän tummenee lakkauksen myötä, eikä muuta sävyään. Mutta happokäsittely ei kuulemma maksa kamalasti, ja innostuinkin varovasti jo tuollaisesta tummemmasta lattiasta. En oikein saanut selvää netissä olevasta värikartasta, jotta löytyiskö sieltä sitä haluamaani mudansävyä, joten täytynee käydä paikan päällä firmassa kyselemässä. Jokatapauksessa kaikki ennakkoluuloni betonilattiaa kohtaan ovat nyt haihtuneet, enkä enää mieti alituiseen jotain muutakin vaihtoehtoa. Naapurin koti oli muutenkin kyllä ihan sisustuslehtikamaa, joten inspiroiva oli visiitti, joskaan kaikessa kiireessä ehdin harmittavan vähän rekisteröidä.

...sittenkin jotain muuta kuin koivutapettia

Olen nyt niin kauan kuin muistan (muistini ulottuu noin 3-4 kuukauden päähän) haaveillut keittiön välitilaan siitä koivutapetista. 

siis tästä...

Mutta nyt on mieleen alkanut hiipiä muitakin ajatuksia. Keittiöstä tulee valkoinen, vetimetön. Tasokin on valkoinen. Kylmälaitteet valkoiset, liesituuletin piilotettu kaappiin, vain uuni ja mikro, sekä liesitaso tuovat tilaan jotain muuta väriä kuin valkoista. Eikä siinä mitään, valkoinen keittiö on kaunis. Mutta.

Pitäisihän sen perheenkin sopia sisustukseen. Kantavana ajatuksenani on ollut koko ajan, että kodista ei voi tulla 'liian hienoa', sellaista johon räiskyvä perheemme ei sovi. Keittiö ei siis voi olla minimalistinen täysvalkoinen ihanuus, vaan sinne on tuotava särmää jotenkin, jotenkin vielä voimakkaammin kuin tuollaisella herkällä koivutapetilla. Joten.

Välitilaseinälle tulee nyt sitten joko

a) harmaa (siis joku mudanvärinen) maali +lasi välitilaan 

tai

b) laasti, ihan jostain mudanvärisestä tasotteesta (voikohan tasoitteita muuten värjätä?), ja saunasuoja tms siihen välitilaan ja etenkin keittotason kohdalle. 

Rouheutta on saatava!

Kyllä mä tosta koivutapetistakin edelleen tykkään: koivut ovat ihania ja mikä tahansa metsä on sielualepuuttavan ihana! Ja toisekseen puutaloon olisi kiva sitä puutakin tuoda sisälle. Mihinkähän sitä koivutapettia sitten laittais? Ehkä ruokailutilaan. Olkkarin seinä olis yksi vaihtoehto, mutta ei ehkä sittenkään. Siellä on nimittäin kolme kivaa, isoa ikkunaa, joista näkyy metsämaisema, eikä sille ehkä tarvita kilpailijoita tapetista. 

...maalari maalasi katon ja seiniä

kellarin oleskelutila

Pitemmittä puheitta pieni raksapäivitys. Eilisen ja tämän päivän paiskottu hommia: harjoittelin kiviseinän hienotasotusta (hankalaa!) ja tänään maalattuani seinät kertaalleen pohjamaalilla totesin että maalikerros antaa anteeksi aika paljon - pinnan ei tarvitse olla niin silkinsileä kuin niissä seinissä jotka ovat ammattilaisten jäljiltä (m-i-t-e-n ne on sen tehneet?!). Kaikkein iloisin olen tuosta katosta. Se on kipsilevykatto, jonka saumat olen pariin-kolmeen otteeseen tasoittanut, ja kyllä sitä on aika paljon mukavampi katsella maalattuna :) En sitäpaitsi usko, että teräslastan kanssa tarvii kattoon enää kajota tuossa huoneessa, ja se on kiva se!

...vaatepäivitys

Käväistiin lauantaina hra Rakentajan kanssa eräässä ruotsalaisperäisessä (?), rakentamiseen ja muuhun elämiseen tarkoitettuja tarvikkeita ym pientä ja vähän suurempaakin sälää myyvässä liikkeessä, ja kun kaupoista tapaa tarttua tavaroita matkaan, niin niin tarttui täältäkin. Tarttui housut. Oikein työhousut. Niitä on testattu nyt kolmena päivänä raksahommissa, ja kyllä on hyvät. On monenlaista taskua ja lenkkiä, joihin saa kätevästi tavaraa, joten mattoveitsen, kynän yms etsimiseltä välttyy; polvisuojillekin on omat 'lokeronsa'. Eivät kiristä eivätkä purista, ja sen verran paksua kangasta ovat etteivät ehkä heti mene rikkikään. Kaikille päivääkään enemmän raksahommia tekeville suosittelen kunnollisten työvaatteiden hankkimista, ei niihin budjetinkaan luulis kaatuvan, omani maksoivat alle kolmekymppiä.

...haaste

Sain Bellalta haasteen: "Kokoa kollaasi sisustustoiveistasi, jotka saavat maksaa yhteensä 500 e"

Kiitos Bella! Sain kuin sainkin tehtyä kollaasin, ja tulipa siitä pirtsakka :) Haaveilen hang-it-all-naulakosta, hinta näyttää olevan noin kolmesataa. Oikeasti en ikinä varmaan laittaisi naulakkoon kolmeasataa, mutta tässähän olikin kyse haaveista. Vähän realistisempia, ja jopa toteutettavia haaveita olisi puolestaan Delonghi-leivänpaahdin (ehkä sellainen johon mahtuu neljä leipää kerralla), siihen menisi satanen. Ikean barometerin tulenkin aika varmasti hankkimaan (noin 35€), ja lopuilla voisikin ostaa saippuaa... L'Occitanen Verbena on niiiin ihana, rakastan sitrustuoksuja!

Jokohan Anu, modernin puutalon Mervi, ja harmajan Mervi ovat tällaiseen haasteeseen vastanneet? Haaste teille, olkaa hyvä! 

...apinointisisustusta ja sähkösuunnitelman viilausta

Jos ei keksi itse, ja jos on epävarma 'silmästään', niin sitten etsitään netistä tai lehdestä kiva kuva ja apinoidaan se. Ja minä tein niin tuon vessan -vai sanottaisko hienommin että kylppärin kohdalla. Sattui vielä sattumaan niin kivasti, että Starkissa oli mustaa, kiiltävää 5x5 mosaiikkia hyvällä hinnalla, ja perusvalkoista 20x25 vielä paremmalla, niin ei paljon edes tarvinnut etsiä (okei, siitä tarjousmosaiikista se idea varsinaisesti lähtikin). Bauhausissa kävin kattelemassa puutasoja, liimapuulevyjä, ja mietin jo ihan tason kyhäämistä itsekin kakkoskakkosista. Vaaleaa puuta jokatapauksessa. Ihan niinkuin tuossa alemmassa kuvassa :) Altaita ei ainakaan bauhausissa oikein ollut, mutta netistä löysin tällaisen:

ja tällaisenkin:

Sitten sähköasioihin. Sähkösuunnitelma on tehty vajaa vuosi sitten, joten matkan varrella on ehtinyt tulla yhtä jos toista muutostarvetta. Esimerkiksi keittiö onkin ihan erinäköinen, kuin alkuperäisessä pohjassa, jonka mukaan suunnitelma tehtiin. Olin sopinut sähköurakoitsijan (tai ei se mikään urakoitsija ole, vaan tuntipalkkalainen...) kanssa tapaamisen raksalle töiden jälkeen, ja käytiin suunnitelmaan tarvittavat muutokset läpi. Huoh, olipa homma! Nyt pitäisi katsella kuraeteisen sähköllä lämpiävä pyyhekuivain, sellaisen huomaamaton asennus kuulemma vaatii tarkan mallin tietämistä sähköjen vientivaiheessa.

...mutta minkälainen wc?

Ykköskerroksen toinen (isompi) wc on hieman haastava. On ikkunaa kummallisessa kohtaa seinää, ja ylläriylläri: tietenkin koteloitava putki nurkassa, ai että mä rakastan noita putkivirityksiä, joita ilmaantuu mitä eriskummallisempiin paikkoihin. Olin ajatellut mustaa mattalaattaa (sileää) jokaiseen kosteaan tilaan (joko mä tämän kirjoitin, taidan toistaa itseäni?), ja jotakin puuta olisi kiva saada joko seinään tai tasoksi. Ja jotakin mustaa seiniinkin. Ehkä. Löysin tällaisen kivan inspiraatiokuvan jostain netin syövereistä, alkuperäistä lähdettä en tiedä:

Tosi kiva. Eikun ihana!

...ulkovalaisimet valittu :)

Käväistiin Bauhausissa kun hra rakennuttajan piti ostaa joku sähkönjakosysteemi. Katsottiin läpi laatta-, parketti-, hana- ja valaisinvalikoimat. Ja kuinka ollakaan sieltä löytyi meille sopivat ulkoseinävalaisimet, sekä ylös että alas valaiseva:

ja pelkästään toiseen suuntaan:

Noihin pitäisi käydä ledit. Onkohan tämä ensimmäinen valinta, joka sujui helposti... vähän pistää hymyilyttämään :) Ei niitä tietenkään heti ostettu, nyt alkaa armoton hintavertailu.

...inspiraatio!

Oletteko tutustuneet ruotsalaisen Anna-Malinin ihanaan helt enkelt-blogiin? Se on yksi ehdottomista suosikkiblogeistani, täynnä kauniita ja inspiroivia kuvia! Lainaan nyt kuvan, joka on bloggaajan omasta keittiöstä. En oikein tiedä miten noita kuvia toisten blogeista saa lainata, kai on ok jos lähde on mainittu?

...takaisin bisneksessä

Jos sitä palauttelisi mieleen bloggaamista vaikka tällaisella suhteellisen tyhjänpäiväisellä postauksella. En edelleenkään tunne suurta hengen paloa sisustusasioihin, mutta pakko niiden suhteen on aktivoitua koska piakkoin pitäisi tehdä valinnat ainakin kosteiden tilojen laattojen osalta = joku kiva ja halpa musta laatta kaikkiin loppuihin kosteisiin tiloihin (mutta ei sama kuin pesuhuoneessa vaan haluan sileämmän). Toinen vaihtoehto on kiva ja vaalea. 

Haaveilun ja estetisoinnin sijaan olen keskittynyt viime aikoina konkreettiseen tekemiseen, aloitin seinien ja katon tasoituksen harjoittelulla viime viikonloppuna anopin ystävällisesti vahtiessa lapsia. Katto ON hankala, joten harjoittelen tekniikan niiden seinien kanssa ensin. Ruuvinkannat ovat helppo nakki, saumoihin täytyy keskittyä enemmän, enkä ole vielä ratkaissut miten lyhyet saumat saisi kivasti liipattua (siis ne, joissa ei levynreunassa ole ohennusta). 

Saatiin tarjous valaistussuunnittelusta Winled-nimiseltä firmalta - suunnittelun kustannukset hyvitettäisiin sitten valaisinhankinnoissa. Kuulostaa ihan houkuttelevalta, jos jollakulla on kokemusta ko firmasta, niin varoitukset/suositukset ovat tervetulleita. Päätöstä ei olla siis vielä tehty. Nimensä mukaisesti kyse on led-valaistussuunnittelusta.

...overdose

Olen riutunut viime viikon kuumeessa ja flunssassa. Sairastaminen on kurjaa, mutta yksi positiivinen seuraus sillä on: turhat rönsyt elämässä erottuvat paremmin, ja niitä tekee mieli karsia pois. Yleensä se johtaa pyhiin lupauksiin elämäntapojen parantamisesta, ja ainakin väliaikaisesti niiden toteuttamiseenkin.

Nyt tuntuu, että olen saanut myös jonkinlaisen yliannostuksen sisustusasioista. Ainakin tämä sisustamisen suunnittelu tuntuu vaativan jonkinlaista terävöittämistä ja olennaiseen palaamista. En oikeasti halua kiintyä materiaan, tai pitää designvalaisimen hankkimista kovinkaan merkittävänä saavutuksena. Buddhalaiset sanovat, että kaikki on väliaikaista ja katoavaa, ja niihin pitäisi osata suhtautua juuri siten. Hankkiessaan kalliin lasimaljakon, tulisi ajatella sitä jo rikkoutuneena, koska jonain päivänä se väistämättä rikkoutuu. Siten voi hyväksyä sen olemassaolon väliaikainen luonteen.

Luultavasti palaan samoihin vanhoihin designvalaisinpostauksiini viimeistään parin viikon päästä, mutta nyt fiilis on niin valaistunut, että sen kunniaksi vain tämä mandala:

Levollista mieltä viikonloppuusi!

...näitä meille muutama

Löysin kivan Talo Pihkalan, josta nappasin ihanan keittiökuvan

Alvhem

M-i-t-ä nuo keittiötason päällä roikkuvat pienet valaisimet ovat? Tietäiskö kukaan? Näyttävät ihanan eleettömiltä - saattaisivat sopia niemekkeen ylle sekä yläkaapittomalle seinälle keittiöön. Pelkään, että  keittiö-ruokailutilaan voi pahimmillaan tulla melkoinen valaisinruuhka.

...tiesinkö tätä betonilattiasta?

Olen selvitellyt betonilattian käsittelyyn sopivia aineita kolmesta eri rautakaupasta. Starkissa tarjottiin tätä "kaksikomponenttista, vesiohenteista epoksilakkaa":

K-raudassa taas oli valikoimissa tämä Solmasterin vastaava tuote.

Värisilmässä työskentelevä ystäväni kertoi, että jonnekin oli laitettu Teknos Inerta 50 himmeällä kovetteella - on ilmeisesti maali, mutta ilman pigmenttiä toimisi himmeänä lakkamaisena pintana. Tuota pitäisi levittää riittävän ohuelti, jotta pinnasta ei tule liian kiiltävä. Ja kaikkia noita epoksilakkoja oli suositeltu laitettavaksi kahteen kerrokseen.

Meillä oli pari viikkoa sitten lainassa pari kirvesmiestä, joista toisen kanssa juttelin betonilattiasuunnitelmastani. Jos jutteluksi voidaan laskea se, että kerroin että lattia jää betonipinnalle, ja hän kertoi että se on huono. On niitä halkeamiakin, ja ilmakuplia, jotka tulevat näkymään monttuina kun pinnan hioo. Ja että eihän se nyt, tuollainen tavallinen betoni. On kovakin, ja astiat menee rikki (myönsi kyllä että menee ne laattalattiallekin pudotessa). Rupesi se vähän askarruttamaan itseäkin, kieltämättä. Mitä jos siitä tuleekin kamala? Ruma. Kylmä. Toisaalta, voihan siihen sitten laittaa parketin päälle.

Käydessämme raksalla lauantaina, naapuri tuli kyselemään rakennustelineitä lainaksi. Heillä on betonilattia, ja olivat tehneet ensin happovärjäyksen, ja sen jälkeen vesiohenteisen epoksipinnotteen (ilmeisesti joku tuollainen joita itsekin olin löytänyt). Heillä on se myös kosteissa tiloissa! Pitäisi vissiin joku päivä käydä katsomassa naapurin lattiaa.

Jotta kaikki olisi vähän epäselvempää, löysin youtubesta tällaisen pätkän kuultovärjätystä betonilattiasta:

Tänään kuulin, että tuttava oli laittanut lattiapinnoitteeksi Weber.vetonit 4650 Design plaanon. Siihen tulee vahapinta, ja refenssikuva näytti ihanalta:

Yhteenveto ja loppupäätelmät: jos vain tuollaisen tasoitepinnan saisi edullisesti, niin sellainen olisi ykkössijalla. Kakkosena sitten sellainen himmeäksi kikkailtu epoksipinnoite. Väriä en kaipaa, koska betonin luonnollinen väri on minusta kiva. Ja kosteisiin tiloihin taidan kuitenkin haluta sen laattalattian. Ehkä eteiseenkin, en ole vielä varma.

...syödäänkö pimeässä?

Minua vaivaa sellainen asia, että en ole löytänyt edullista ja kivaa valaisinta ruokailutilaan. Mielisin vähän sellaista teollisuusvalaisimen tyyliä, siis roikkuvaa valaisinta, jossa on syvä kupu, ettei se ei häikäise ruokapöydän ympärille seurustelemaan kokoontuneita ihmisiä.Onhan niitä, mutta yleensä hinnat parista sadasta eteenpäin. Googletin teollisuusvalaisin-hakusanalla, ja löysin mm. tämän

Ja se löytyi tällaisesta Lundagårdista, jossa myydään kaikenlaista muutakin vanhaa roinaa. Mielenkiintoinen paikka.
Ja tietysti on tämä:

BoConcept Factory

Kiva on, on kiva. Mutta lähemmäs kolmesataa.
Laitetaanko vielä kuva siitä caravaggiosta? ;)

Saiskohan noita kotiin (sitten joskus) sovitteille? Kaksi kpl melkein kolmensadan valaisinta tekee vaan aika paljon euroja...

Mutta jatkan lampun etsimistä, en toki ole vielä koko nettiä googlettanut.

...yksi khh kiitos

Kodinhoitohuone pitäisi saada valmiiksi ennen muuttoa, jotta saadaan jonnekin... noh, kodinhoitotila. Pyykinkäsittelyä varten lähinnä. Meillä kodari sijaitsee kakkoskerroksessa, jonne ei luultavasti muuta valmista ennen muuttoa tulekaan. Malliltaan huone on pitkulainen, jonka toisella pitkällä seinustalla (läntisellä) on ovi parvekkeelle, sekä pyöreä ikkuna.

Kodinhoitohuoneeseen ei kamalasti yleensä panosteta, eikä meilläkään rahallisesti. Mutta jotain kivaa sinne haluaisin - jotain kivaa tarkoittaa tässä kohtaa ei-tylsää. Ajattelin, että kodinhoitohuone voisi olla sellainen tila, jossa voisi vähän irrotella, jos muualla yrittää ottaa vähän hillitymmin. Vaihtoehtoja irrotteluun:
1) fiftarityyli. Minun valtakuntaani se kuitenkin on (pidän pyykinpesusta, oikeasti), ja eikös viiskytluvun jenkkilässä naiset olleetkin aika kotiorjia. Vähän huonosti vaan keksin miten tämä on toteutettavissa.
2) väriä! Jotain kirkasta; punaista ehkä? Puna-musta-valkoista? Puna-valko-puuta?
3) mustaa. Haaveilin pitkään mustasta keittiöstä, mutta en sitten kuitenkaan rohjennut, koska keittiömme sijaitsee pohjoispuolella, eikä ikkunoita ole kuin yksi pienehkö. Kodinhoitohuone sen sijaan on valoisa, joten musta ei synkistäisi liikaa.
4) romanttista. Kuten kohta yksi: minun valtakuntaanihan se kuitenkin on...
5) merihenkistä. Pyöreän ikkunan takia.
6) rosteria. En tiedä oikein mikä tämän idea olisi. Mutta Ikean rosteriovia tässä kohtaa mietin.

Käytiin tänään Ikeassa, ja sattui silmiin tämä Udden

 

 Siinä toistuisi kivasti ikkunan muoto. Ja olisi musta - kohdan kolme vaihtoehto siis. Udden on vain irtokalustesarja, eikä vaihtoehtoja ole ihan kamalasti - lisäksi ymmärsin, että nuo laatikot ja kaapit tulevat aina erilliseen runkoon+tasoon kiinni, joten varsinaista yhtenäistä pöytätasoa ei voi noiden kanssa käyttää. Sääli. Sillä mustan kanssa minua kiehtoisi puinen taso.

Ja kun muotokielestä ruvetaan puhumaan, niin myös Lillången pyykkikaapin pyöreät 'heitto'aukot puhuttelisivat kodinhoitohuoneeseen :)  Ei samaan aikaan edellisen vaitoehdon kanssa, enkä kyllä tiedä onko tämä sovitettavissa mitenkään tavallisten kaapistojen yhteyteen, kun on enemmänkin kylpyhuonekaluste.

Lattia saattaa olla jokatapauksessa musta, kuten kaikki muutkin kosteiden tilojen lattiat. Ym. vaihtoehdoista eniten tällä hetkellä kutsuvat kolmonen ja nelonen, mutta katsotaan nyt mitä niihin keksis. Koneistahan tulee jokatapauksessa valkoiset, koska ne on jo hankittu.

...valaistussuunnittelua lennosta

Isäni oli tänään raksalla hommissa, ja minä kotona hoitamassa angiinadiagnoosin saanutta kuopusta. Kahvitauolle tullessaan pappa totesi, että kaksi sähkömiestä on laitellut kellariin sähköjä aamupäivän. Viuh! Eiku raksalle kertomaan että se valaistussuunnitelma joka sähkösuunnitelmassa on, menee osittain uusiksi - ja siitä lennossa sitten uudet suunnitelmat paperille toisen sähkärin kanssa. Olin vähän ehtinyt katsoa niitä vuosi sitten tehtyjä suunnitelmia juurikin viime viikonloppuna: nimenomaan katsoa ja todeta että muuttaa täytyy. Ensinnäkään meille ei tule takkaa kellariin (budjettisyistä), toisekseen joka katto oli täynnä upotettavia spotteja, tietenkin keskelle huonetta ripoteltuina. Tämä ei onneksi niin vakava paikka ole kuin voisi kuvitella. Kellarille ei ole mitään suuria sisustuksellisia vaatimuksia, se on vähän kuin ylijäämätilaa. Saako näin sanoa? Onko idioottia rakentaa ylijäämätilaa? Kellari tulee perustusteknisistä syistä, toki lisätila on tervetullutta.

Nyt kun valaistus tuli mieleen, niin laitetaanpa pari valaisinta muistiin.

Seinävalaisin: Ketonen L1hA Lumo harmaa, taloon.com:ssa hinta 88,50€

Kiitos Ikea, että olet olemassa. Tulemme kantamaan sinulle rahaa kunhan päästään sisustusasioihin:

Barometer, 34,95€

En vielä tiedä minne. Jonnekin ihan varmasti. Esim. tyttöjen työpöytävalaisimiksi.

Foto, 19,95€

Ehkä keittiön niemekkeen ylle, kaksi tai kolme.

clas ohlson, 6,50€

Klasu myy halpoja roikkuvia lamppuja eri värisinä. Näitä olisi hauska ripustaa sarjana jonnekin. Mietin joskus roikkalamppua siihen niemekkeen yllekin, mutta en kestä häikäisyä joten ei.











Ja vielä yksi, hieman caravaggiota kohtuuhintaisempi vaihtoehto ruokailutilaan:

Pisara, kodin1, 119€

 Joskin noita on vain valkoisena, musta oli mulla mielessä. Ja on tyyliltään ihan eri maailmaa. Enkä tiedä sopiiko tuo niin hyvin sarjaksi kuin sellaiset vähän enemmän teollisuuslampun näköiset roikkuvat valaisimet. Mutta kaunis se on.